Ihanat pehmolelut

Arviolta yksi tuhannesta suomalaisesta voi ihan tosissaan sanoa, ettei ole koskaan pitänyt pehmoleluista tai omistanut sellaista. Suurin osa tytöistä leikkii nukeilla, pojat taas autoilla. Silti kaikki, sukupuolesta riippumatta, pitävät pehmoleluista. Miksi? Mitä niin ihanaa on pörröisissä nalleissa ja pehmoisissa koirissa, että jokainen pikkulapsi rakastaa niiden hellimistä ja moni ei kykene edes nukkumaan ilman rakasta leluaan?

Tähän en osaa vastata, mutta yhdyn täysin pikkulasten mielipiteisiin! Pienenä ei mikään ole parempaa kuin nukahtaminen pehmeiden ystävien keskelle. Pehmoleijona vaanii sängyn alla piileskeleviä mörköjä ja pehmopupu on paras mahdollinen unikaveri. Vähän vanhempana, kun nuket ja autot ovat jo jääneet taakse, rakkaita leluja voi kätevästi käyttää sisustuksessa! Ihana pupu on omiaan sohvannurkkaan tyynyjen kaveriksi ja leijona vartioi keittiön hyllyn päällä etteivät ruoat pala pohjaan.

Mun tulevasta talosta ainakin tulee takuuvarmasti löytymään pehmoleluja niin sängyn päältä kuin sohvan nurkastakin. Ja mun siisteystason tuntien myös aika monesta sellasesta paikasta, joihin en niitä ole edes laittanut.. :D

PS: Toi pojat&autot ja tytöt&nuket oli vaan sitä mitä se yleensä on, tarkoitukseni ei ole väittää että se aina menis niin. Itsekkin olen leikkinyt pienenä autoilla ja pikkuveli on innolla mukana siskojen nukkeleikeissä. (;

Kuva on täältä.