Kehu - vai onko?

Oon törmännyt viime aikoina useastikin erääseen kehuilmiöön, jota itse en edes osaa ottaa kehuna. Esimerkkinä vaikka se että tyyppi X on hyvä ranskassa. Ranskanmaikka kehuu, että on se hyvä kun edes joku tässä luokassa osaa ranskaa kun suurin osa on niin huonoja. Kehuiko vai haukkuiko kyseinen opettaja nyt? Jos olisitte toi tyyppi X, olisitteko iloisia saamastanne kehusta, vai pahoillanne niiden kaikkien muiden puolesta? Mä en ainakaan osaa iloita kehusta, jossa samalla haukutaan jotakuta muuta.

Kehuuko joku teistä lukijoista muita just noin, haukkumalla samalla jotain muuta henkilöä? Jos, niin miksi? Mua ihan tosissaan kiinnostais tietää, että onko sellanen teidän mielestänne aito kehu, vai vaan kiva tapa haukkua niitä muita kehun varjolla. Joku tosin saattaa tehdä noin ihan vahingossa, mutta sitten kannattaisi miettiä, että eikö voisi ainoastaan sanoa "Sä oot tosi hyvä piirtämään" ja nielaista sen "...toisin kuin noi muut" -kohdan. Uskon että jokainen pitää enemmän kehusta, jossa ei samalla haukuta muita.

Yhtä hyvällä meinigillä mennään ku nää tytöt tässä. Kuva on täältä.