Ihanat irokeesit ♥

Olen aina haaveillut irokeesistä -siitä miten siistiä olis leikata itsellekkin sellainen. Jostain syystä vain en ole koskaan toteuttanut tätä haavetta, vaikka olen sitä jo vuosia haikaillut. Mutta ehkä se ei sittenkään ole niin ihmeellistä. Se siis, etten keesiä omista. Pienempänä se tuntui hieman liian rajulta, ja sitäpaitsi epäilen että vanhemmat eivät luultavasti olisi ainakaan innostuneet ajatuksesta. Tarkemmin ajatellen luulen, että minua olisi kielletty ehdottomasti tekemästä hiuksilleni mitään niin järkyttävää jos olisin maininnut asiasta edes ohimennen. Nyt vanhempana saattaisin ehkä leikkauttaa itselleni keesin, mutta eteen on tullut kaksi muuta ongelmaa. Ensinnäkin se, että hiukseni ovat pitkät ja paksut, ja olisi todella sääli luopua niistä. Saattaisin kuitenkin tuosta huolimatta harkita irokeesiä, ellei olisi sitä toista ongelmaa. Huomasin nimittäin, ettei irokeesi sovi minulle lainkaan (paitsi sivulta, mutta haluan että ihmiset eivät pyörry vaikka näkisivätkin minut suoraan edestä). Miten sain sen selville? Laitoimme kaveriporukalla eräs ilta toisillemme irokeesit. Pienen (lue: hirvittävän ja suuren) tupeeraus- ja lakansuihkutussession jälkeen oli meillä kaikilla keesit. Jopa minulla (hiukseni yltävät ehkä puoleenselkään) ja Micellä, jolla on porukkamme pisimmät hiukset. Räpsimme kuvia keeseistämme, ja tulin siihen tulokseen, että toispuoleiset hiukset sopivat minulle huomattavasti paremmin. Mitä mieltä olette? (Kummastakin kampauksesta kuva tuolla ylempänä.) Entä onko kukaan muu koskaan harkinnut irokeesiä/toispuoleista kampausta/jotain muuta upeaa kampausta? Vai olemmeko Micen kanssa ainoita (loput kaverit kun eivät innostuneet keeseistä läheskään yhtä paljon kuin me)? :D

PS: Kuva siis tulossa myöhemmin.
PPS: Runsaiden konekieltojen takia postailu on jäänyt - harmi kyllä - vähälle.